             |
"Väärässä seurassa"? | Pääkirjoitus
- kesäkuu 2007 Muut pääkirjoitukset: ...      |
| Provosoiva otsikko eikä
totta? Mutta niinhän on, että rautatieharrastajat
nähdään muiden aiheeseen perehtymättömien
taholta varsin usein outoina tyyppeinä, jotka pyrkivät
säilyttämään virastomaista vanhanaikaista menneen
maailman luomusta. Jokainen voi harrastaa toki omalla tavallaan, mutta
oikaistaanpa muutamia perusväärinkäsityksiä! (Ja
varmaan kirjoittajallakin on joitakin
väärinymmärryksiä, jotka myös vaativat
oikaisemista) Väite: "Rautatiet toimivat virastomaisesti" Euroopan Unioni on avannut tavaraliikenteen kilpailulle EU:n laajuisesti. Myös henkilöliikennepuolella uudistuksia tapahtuu jatkuvasti. Nyt muutama vuosi avaamisen jälkeen näyttää siltä, että
Väite: "Rautatiet kuuluvat menneeseen maailmaan" Saattaa olla, että rautateistä yhteisön ulkopuolisille tulee ensimmäiseksi mieleen nuhjaantunut julkisomisteinen laitos, joka pyrkii näennäiskeinoin pitämään liikennettä yllä sielläkin missä asiakkaat ovat kaikonneet tieliikenteen puolelle, tai seutu autioitunut. Tätä tukee: - Vähäliikenteisille reiteille maksetaan tukea, vaikka korvaavia kulkumuotoja on olemassa. Mutta: >> Rautatiet ovat massakuljetusväline, joka soveltuu erittäin huonosti yksittäisten ihmisten kuljettamiseen! itse asiassa vertailu helpottuu, kun vertaat junayksikköä laivaan, ja tarpeisiin, joihin laivoja käytetään. Ja toisaalta vertaa junaa myös suureen lentokoneeseen ja tämän käyttötarpeisiin. Väite: "Rautatiet ovat kulkumuotona vanhentuneet" "Kiskoliikenne keksittiin 1700-luvulla ja unohtui 1900-luvulle. Sitä korvaamaan ovat tullut erityisesti kumipyöräliikenne." Eipä vielä jäädä rypemään henkilöliikenteen voittoon maanteillä. Vaikka suomalaisia on vähän, ja muodostamme siten poikkeuksellisen käyttäjäjoukon, rautatiet ovat pystyneet eteläisemmässä Euroopassa parina viime vuosikymmenenä valtaamaan merkittäviä asemia takaisin, erityisesti lento- ja henkilöautoliikenteeltä. Edellytyksenä on kuitenkin ollut viimeisimpien teknologioiden soveltaminen, se että junaliikenteen väylät on rakennettu uudelleen ja käyttöön on otettu entistä nopeampia ja mukavampia junia, nopeudet jopa 320 kilometrin matkavauhtia kulkeviin asti. Teiden loputtomat ruuhkat taas ovat omalta osaltaan toimineet kiskoliikenteen eduksi. Nopeat junat ovat vaikuttaneet lentoliikenteeseen jopa niin, että uuden LGV-ESTin aloittaessa lentoyhtiöt lopettivat eräänkin reitin proaktiivisesti todetessaan kilpailun mahdottomaksi. Junalla pääsee keskustasta keskustaan, nopeasti, täsmällisesti, usein ja ilman vaivalloisia turvatarkastuksia. Junassa voi myös kuljeskella paljon lentokonetta mukavammin. Väite: "Junaliikenne on kallis liikennöintitapa" "Kiskoliikenne on kallis liikennöintitapa" Päin vastoin, oikeassa paikassa käytettynä kuljetuksen yksikkökustannus (/kuljetettu henkilö tai hyödyke) on hyvin kohtuullinen. Ei tarvitse mennä Helsinkiä pidemmälle: Metron kulut / kuljetetettu henkilökilometri ovat erityisen alhaiset. Tälle on selkeä syykin: Metro toimii siellä, missä on paljon ihmisiä, jotka liikkuvat samoja reittejä. Ruuhkautuneessa Helsingissä sen nopeus ja matkustusmukavuus houkuttelee käyttäjiä muilta kulkumuodoilta. Väite: "Magneettinen levitaatio korvaa kiskot" "Magneettikentän päällä kelluvan junan on sanottu korvaavan perinteiset kiskojen päällä kulkevat vastineensa siellä missä tarvitaan suuria nopeuksia." Väite on vielä vähintään ennenaikainen; Levitaatiojunat tarvitsevat aivan oman infrastruktuurinsa, kun taas perinteiset junat voivat puikahtaa suurnopeusradalle tai sieltä pois joustavasti tilanteen mukaan. Juuri tuo joustavuus tulee olemaan vielä pitkään kiskoilla kulkevien junien vahvuus. Toinen vahvuus on volyymi: levitaatiosovelluksissa ei nykytekniikalla päästäisi niihin volyymeihin, mitä esimerkiksi liikenteen täyttämällä Pariisin ja Lyonin välillä tarvitaan. "Perinteisiä" suurikapasiteettisia TGV-, Thalys- ja Eurostar-suurnopeusjunayksiköitä voidaan ajaa radalla muutaman minuutin välein. |
||
| Kommentteja ja huomioita? Ota yhteyttä lomakkeella... |
||
| Muut pääkirjoitukset | ||
| Täydentyy | ||
|
|
||
| |
||
 |
||
|
|
||